Tiedotteet

Uusinta tietoa kerääjäkasveista – pellonpiennartilaisuus Mäntsälässä

Kerääjäkasvien suosio on vahvistunut kuluvalla ympäristösitoumuskaudella. Vuonna 2017 kerääjäkasveja viljeltiin Uudellamaalla jo 10 677 hehtaarilla. Kerääjäkasvit ovat yksi keino pitää ravinteet pellossa ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Korvausta maksetaan toteutuneen toimenpiteen pinta-alan mukaan. Mäntsälässä ja Tuusulassa toimiva VILKKU-hanke tekee yhteistyötä kerääjäkasveja tutkivan UusiRaHa-hankkeen kanssa ja välittää viljelijöille uusinta tietoa kerääjäkasvien viljelyyn liittyen. Hankkeiden vetäjät Hannu … Jatka

Peltojen kasvukunto kohdilleen peltomaan laatutestin avulla – tilaisuus Tuusulassa

Kotimainen ruoantuotanto vaatii säilyäkseen elinvoimaisen peltomaan, jota voidaan havainnoida peltomaan laatutestin avulla. Kaikkien ympäristökorvaukseen sitoutuneiden viljelijöiden täytyy tehdä ja palauttaa peltomaan laatutestin itsearviointilomake kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2018. Mäntsälässä ja Tuusulassa toimiva VILKKU-hanke tarjoaa apua viljelijöille peltomaan laatutestin tekemiseen. Hankevastaava Janne Heikkinen VILKKU-hankkeesta toivottaa viljelijät hankkeen pellonpiennartilaisuuteen Tuusulaan katsomaan, miten peltomaan laatutesti tehdään käytännössä. Hän kertoo, … Jatka

Peltojen kasvustokuvauksella satotaso ylös ja ravinnehuuhtoumat alas

Peltojen kasvustokuvaus antaa viljelijöille paikkakohtaista tietoa maaperän olosuhteista, kasvuston kunnosta, kasvitaudeista, ravinnepuutoksista, maan tiivistymisongelmista ja salaojien paikoista. Lintuperspektiivistä kuvattu pelto tuo esiin asioita, joita maanpinnalta viljelijä ei ole ennen huomannut. Pienkopterin (drone) kuvien tarkkuus on senttiluokkaa, mikä takaa tarkan paikannuksen jatkotoimenpiteitä varten. Kuvausajankohdalla on suuri merkitys sille, mitä kuvilla halutaan havainnoida. Kuvaa voidaan tarkastella eri … Jatka

Viljelijöiden päätöksillä suuri vaikutus Tuusulanjärven veden laatuun

Tuusulanjärveä ja sen valuma-aluetta on kunnostettu jo 20 vuoden ajan. Kunnostuksen, kuten hoitokalastuksen ja hapetuksen ansiosta Tuusulanjärvi voi jo selvästi aiempaa paremmin. Järven kunnostuksen tavoitteena on parantaa sen virkistyskäyttöedellytyksiä, kuten mahdollistaa uiminen koko kesän ajan sinileväkukintojen sitä estämättä. Tähän on päästy useimpina 2000-luvun vuosina, sillä levien määrä järvessä on puolittunut 1990-luvulta. Tuusulanjärven tilan pysyvä paraneminen … Jatka

Viljelijöiden päätöksillä suuri vaikutus Tuusulanjärven veden laatuun

Tuusulanjärveä ja sen valuma-aluetta on kunnostettu jo 20 vuoden ajan. Kunnostuksen, kuten hoitokalastuksen ja hapetuksen ansiosta Tuusulanjärvi voi jo selvästi aiempaa paremmin. Järven kunnostuksen tavoitteena on parantaa sen virkistyskäyttöedellytyksiä, kuten mahdollistaa uiminen koko kesän ajan sinileväkukintojen sitä estämättä. Tähän on päästy useimpina 2000-luvun vuosina, sillä levien määrä järvessä on puolittunut 1990-luvulta. Tuusulanjärven tilan pysyvä paraneminen … Jatka

VILKKU-hanke välittää tietoa ja kokemuksia viljelijöille

Mäntsälässä ja Tuusulassa käynnistyi huhtikuun alussa kaksivuotinen Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamalla -hanke eli VILKKU-hanke. Hanke välittää tietoa ja kokemuksia mm. maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä. Tavoitteena on vähentää peltoviljelyn vesistökuormitusta, mutta parantaa myös tilojen taloudellista tulosta. Monet pellolla tehtävät toimenpiteet hyödyttävät niin viljelijää kuin vesistöäkin. VILKKU jalostaa tutkimustietoa viljelijäystävälliseen muotoon ja kerää paikallisia kokemuksia viljelijöiden … Jatka