Tilaesittelyt

Luonto kukoistaa Ojapellon tilalla

Tuusulalainen Martti Vaittinen on luonut kotitilalleen elinympäristöjä, missä viihtyvät lukuisat kasvi- ja eläinlajit. Laskeutusaltaat ja suojavyöhykkeet parantavat vesistöjen tilaa. Tilan pellot rajautuvat Vuohikkaanojaan, joka laskee Rusutjärvestä Tuusulanjärveen. Vuohikkaanojaa ja viljelysten läpi kulkevaa valtaojaa reunustavien suojavyöhykkeiden yhteispinta-ala on 2,2 hehtaaria, mikä on paljon tilan kokoon suhteutettuna. Vyöhykeleveys on keskimäärin 15, paikoin jopa 30 metriä. Ympäristönsuojelu oli … Jatka

Rakennekalkitus pitää ravinteet peltomaassa

Tuusulalaisviljelijä Jyri Seuna päätti kokeilla rakennekalkitusta kivikovaksi tiivistyneen savimaan parantamiseen. Hän uskoo toimenpiteen edistävän sekä viljelyä että vesiensuojelua. Palojokeen rajoittuva 16 hehtaarin peltolohko siirtyi Seunan omistukseen pari vuotta sitten. Maalajia hän kuvailee erittäin haastavaksi. ”Lohkon toisella puoliskolla maa on todella sitkeää ja kuivuu keväällä hyvin hitaasti.” Yksi rakennekalkituksen päätavoitteista onkin parantaa veden liikkumista maan sisällä. … Jatka

Lanta hyödyksi hevostilan laidunten uudistamisessa

Tuusulalaisen ratsutallin lantaa on käytetty niin luomuviljelyssä kuin energiantuotannossakin. Nyt sitä hyödynnetään omien laidunten uudistamiseen. Kellokoskella vuodesta 2013 toiminut ratsutalli Vively tarjoaa täysihoitoa 22 hevoselle ja parille pikkuponille. Lantaa syntyy kuukausittain noin kuutio hevosta kohden, poneilla ehkä puolet vähemmän. Kuukausitasolla lannantuotto on siten yhteensä n. 23 ja vuositasolla 276 kuutiota. Ensimmäiset neljä vuotta lanta toimitettiin … Jatka

Hevosenlanta elävöittää vanhoja savimaita

Luomuviljelijä Markus Lusua käyttää hevosenlantaa savisten peltojensa maanparannukseen. Menetelmä toimii, mutta lantaa tarvitaan paljon. Palojoen laaksossa sijaitsevalla Pikunmäen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyminen tapahtui pienellä viiveellä, koska Lusua halusi ensin käyttää loppuun isänsä ostamat keinolannoitteet. Jälkikäteen lykkäyspäätös on harmittanut. ”Olisi ollut paljon järkevämpää myydä vanhat lannoitteet pois saman tien ja aloittaa suoraan … Jatka

Maaseutu ja kaupunki kohtaavat Ylisjoen tilalla

Maitotilan karja laiduntaa puolen kilometrin päässä Klaukkalan vilkasliikenteisestä keskustasta. Laidunmaiseman yllä leijuu tien rakentamisen uhka. Päivi ja Tomi Toivomäki ovat viljelleet tilaansa Nurmijärven runsasväkisimmän taajaman kupeessa 21 vuoden ajan. Klaukkalasta on kasvanut yli 17 300 asukkaan kyläkeskus. Navetan nurkalta on vain parisataa metriä lähimpien kerrostalojen pihaan. Peltoaukean laidalla seisoo noin 500 oppilaan Isoniitun koulu. Maalaismaisemaan … Jatka

Kipsihankkeeseen positiivisin odotuksin

Vihannesviljelijä Hannu Rinnekaria ei tarvinnut liiemmin houkutella hankkeeseen, jossa käsitellään kipsillä Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Aiempien kokeilujen perusteella on lupa odottaa, että kipsi pitää ravinteet pellossa ja hillitsee niiden huuhtoumista vesistöihin. Keväällä 2018 Rinnekari osallistui tilaisuuteen, johon oli kutsuttu nurmijärveläisiä maanviljelijöitä kuulemaan tutkittua tietoa peltojen kipsikäsittelyn hyödyistä. Samalla tarjottiin mahdollisuutta osallistua Vantaanjoen kipsihankkeeseen, jonka tavoitteena on … Jatka

Kerääjäkasvit pitävät pellon vihreänä

Simolan tilalla Mäntsälässä on kokeiltu kerääjäkasvien käyttöä suorakylvetyillä pelloilla lupaavin tuloksin. Satotasot eivät ole alentuneet ja peltojen kasvukunto on kohentunut. Kerääjäkasvien käyttöä aluskasvina on opeteltu Simolassa vuodesta 2015 alkaen. Tavoitellut hyödyt liittyvät sekä viljelyyn että ympäristöön. ”Kun pääkasvin sato on puitu pois, kerääjäkasvi jatkaa kasvuaan pellossa, eikä maa ole eroosiolle altis. Kerääjäkasvi kerää maasta ravinteita … Jatka

Kokeilunhalu vie viljelijän riskirajoille

Monilla Keski-Uudenmaan maatiloilla viljellään leipävehnää ja mallasohraa sekä rypsiä tai rapsia. Kaikkia niitä kasvatetaan myös mäntsäläläisellä Paunin tilalla, mutta neljättä vuotta tilaa isännöivä Ilari Sundberg haluaa testata muitakin vaihtoehtoja – ei kuitenkaan pelkästä kokeilemisen ilosta. ”Olen mahdollisesti korvaamassa möhöjuuren vaivaamaa rapsia pellavalla, koska siihen tauti ei tartu. Hernettä ja härkäpapua taas haluan viljellä siitä syystä, … Jatka

Vuokrapeltojen kunnostus palkitsee tekijänsä

Mäntsäläläisen Norrkullan kartanon isäntä Petri Kauppinen hoitaa muilta maanomistajilta vuokraamiaan peltoja vähintään yhtä hyvin kuin omiaankin. Palkitsevinta on nähdä, kuinka pellon kunto kohenee silmissä oman työn tuloksena. Vuokrapeltojen osuus on jo reilusti yli puolet Kauppisen viljelemien peltojen kokonaispinta-alasta. Perusparannus-toimenpiteitä hän on tehnyt lähes kaikilla vuokraamillaan mailla. ”Enemmän minä teen oikeastaan töitä vuokrapelloilla kuin omillani, koska … Jatka

Typpeä vain tarpeeseen

Raimo Salmi noudattaa tilallaan jaettua typpilannoitusta. Viljelykasville annetaan ravinnetta vain kasvuun tarvittava määrä useammassa erässä. ”Semmoista emäntäehdokasta ei ole löytynyt, joka olisi pysynyt tässä vauhdissa mukana”, Salmi toteaa. Elämäntyön jatkajaksi on toiveissa ”eturivin ammattiviljelijä”, ja jonkinlaisia ajatuksia sopivasta ehdokkaastakin on käynyt mielessä. Vielä virtaa, intohimoa ja kokeilumieltä kuitenkin riittää itselläkin. Varsinkin vehnänviljelyssä Salmi harjoittaa ns. … Jatka