Tilaesittelyt

Yhteyttävää kasvustoa ympäri vuoden

Jokelan luomutilalla Nurmijärvellä pellot pidetään jatkuvasti kasvipeitteisinä. Maanmuokkaus on vähennetty minimiin. Osallistuminen hiiliviljelyhankkeeseen on tuonut uusia ajatuksia ja kontakteja. Koska luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita rikkakasvien hävittämiseen, monella luomutilalla rikkaongelmia ratkotaan voimakkaalla maanmuokkauksella. Näin tekivät ensi alkuun myös Piia ja Petri Jokela, jotka siirtyivät luomuun vuonna 2010. Nyt alkamassa on jo neljäs satokausi, joiden aikana … Jatka

Elävä maa mikrobien avulla

Sienet, bakteerit ja muu mikrobisto ovat rusutjärveläisen luomuviljelijän yhteistyökumppaneita peltojen kasvukunnon parantamisessa. Mikrobit viihtyvät muokkaamattomassa maassa, jossa kasvaa monia kasvilajeja. Pentti Mattila siirtyi luomuun vuonna 1996, kun tilan sukupolvenvaihdos oli tehty. Hän kokee luomun kiinnostavammaksi ja haastavammaksi kuin tavanomaisen tuotannon ja on ratkaisuunsa tyytyväinen. ”Maat ovat nyt paremmassa kunnossa muun muassa vesitalouden suhteen, mutta eivät … Jatka

Luonto kukoistaa Ojapellon tilalla

Tuusulalainen Martti Vaittinen on luonut kotitilalleen elinympäristöjä, missä viihtyvät lukuisat kasvi- ja eläinlajit. Laskeutusaltaat ja suojavyöhykkeet parantavat vesistöjen tilaa. Tilan pellot rajautuvat Vuohikkaanojaan, joka laskee Rusutjärvestä Tuusulanjärveen. Vuohikkaanojaa ja viljelysten läpi kulkevaa valtaojaa reunustavien suojavyöhykkeiden yhteispinta-ala on 2,2 hehtaaria, mikä on paljon tilan kokoon suhteutettuna. Vyöhykeleveys on keskimäärin 15, paikoin jopa 30 metriä. Ympäristönsuojelu oli … Jatka

Rakennekalkitus pitää ravinteet peltomaassa

Tuusulalaisviljelijä Jyri Seuna päätti kokeilla rakennekalkitusta kivikovaksi tiivistyneen savimaan parantamiseen. Hän uskoo toimenpiteen edistävän sekä viljelyä että vesiensuojelua. Palojokeen rajoittuva 16 hehtaarin peltolohko siirtyi Seunan omistukseen pari vuotta sitten. Maalajia hän kuvailee erittäin haastavaksi. ”Lohkon toisella puoliskolla maa on todella sitkeää ja kuivuu keväällä hyvin hitaasti.” Yksi rakennekalkituksen päätavoitteista onkin parantaa veden liikkumista maan sisällä. … Jatka

Lanta hyödyksi hevostilan laidunten uudistamisessa

Tuusulalaisen ratsutallin lantaa on käytetty niin luomuviljelyssä kuin energiantuotannossakin. Nyt sitä hyödynnetään omien laidunten uudistamiseen. Kellokoskella vuodesta 2013 toiminut ratsutalli Vively tarjoaa täysihoitoa 22 hevoselle ja parille pikkuponille. Lantaa syntyy kuukausittain noin kuutio hevosta kohden, poneilla ehkä puolet vähemmän. Kuukausitasolla lannantuotto on siten yhteensä n. 23 ja vuositasolla 276 kuutiota. Ensimmäiset neljä vuotta lanta toimitettiin … Jatka

Hevosenlanta elävöittää vanhoja savimaita

Luomuviljelijä Markus Lusua käyttää hevosenlantaa savisten peltojensa maanparannukseen. Menetelmä toimii, mutta lantaa tarvitaan paljon. Palojoen laaksossa sijaitsevalla Pikunmäen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyminen tapahtui pienellä viiveellä, koska Lusua halusi ensin käyttää loppuun isänsä ostamat keinolannoitteet. Jälkikäteen lykkäyspäätös on harmittanut. ”Olisi ollut paljon järkevämpää myydä vanhat lannoitteet pois saman tien ja aloittaa suoraan … Jatka

Maaseutu ja kaupunki kohtaavat Ylisjoen tilalla

Maitotilan karja laiduntaa puolen kilometrin päässä Klaukkalan vilkasliikenteisestä keskustasta. Laidunmaiseman yllä leijuu tien rakentamisen uhka. Päivi ja Tomi Toivomäki ovat viljelleet tilaansa Nurmijärven runsasväkisimmän taajaman kupeessa 21 vuoden ajan. Klaukkalasta on kasvanut yli 17 300 asukkaan kyläkeskus. Navetan nurkalta on vain parisataa metriä lähimpien kerrostalojen pihaan. Peltoaukean laidalla seisoo noin 500 oppilaan Isoniitun koulu. Maalaismaisemaan … Jatka

Kipsihankkeeseen positiivisin odotuksin

Vihannesviljelijä Hannu Rinnekaria ei tarvinnut liiemmin houkutella hankkeeseen, jossa käsitellään kipsillä Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Aiempien kokeilujen perusteella on lupa odottaa, että kipsi pitää ravinteet pellossa ja hillitsee niiden huuhtoumista vesistöihin. Keväällä 2018 Rinnekari osallistui tilaisuuteen, johon oli kutsuttu nurmijärveläisiä maanviljelijöitä kuulemaan tutkittua tietoa peltojen kipsikäsittelyn hyödyistä. Samalla tarjottiin mahdollisuutta osallistua Vantaanjoen kipsihankkeeseen, jonka tavoitteena on … Jatka

Kerääjäkasvit pitävät pellon vihreänä

Simolan tilalla Mäntsälässä on kokeiltu kerääjäkasvien käyttöä suorakylvetyillä pelloilla lupaavin tuloksin. Satotasot eivät ole alentuneet ja peltojen kasvukunto on kohentunut. Kerääjäkasvien käyttöä aluskasvina on opeteltu Simolassa vuodesta 2015 alkaen. Tavoitellut hyödyt liittyvät sekä viljelyyn että ympäristöön. ”Kun pääkasvin sato on puitu pois, kerääjäkasvi jatkaa kasvuaan pellossa, eikä maa ole eroosiolle altis. Kerääjäkasvi kerää maasta ravinteita … Jatka

Kokeilunhalu vie viljelijän riskirajoille

Monilla Keski-Uudenmaan maatiloilla viljellään leipävehnää ja mallasohraa sekä rypsiä tai rapsia. Kaikkia niitä kasvatetaan myös mäntsäläläisellä Paunin tilalla, mutta neljättä vuotta tilaa isännöivä Ilari Sundberg haluaa testata muitakin vaihtoehtoja – ei kuitenkaan pelkästä kokeilemisen ilosta. ”Olen mahdollisesti korvaamassa möhöjuuren vaivaamaa rapsia pellavalla, koska siihen tauti ei tartu. Hernettä ja härkäpapua taas haluan viljellä siitä syystä, … Jatka