Mäntsälän pelloilta tutkimustietoa viljelijöiden käyttöön – Tutkittua tietoa -tilaisuus Olkisissa 3.10.

Mäntsäläläisen Ilari Sundbergin peltoja Olkisten kylällä on valjastettu Luonnovarakeskuksen (Luke) kerääjäkasvi- ja typpitasetutkimuksille. Maatalouden ympäristötutkimusta tarvitaan, jotta voidaan taata kestävä ruoantuotanto myös tulevaisuudessa. Tutkimuksella voidaan vakuuttaa viljelijät siitä, että heidän tekemillään ympäristötoimilla on vaikutusta kuormituksen vähentämisessä. Tutkijat ja viljelijät pääsevät tiedonvaihtoon, kun Sundbergin pellolla Mäntäsälässä järjestetään Tutkittua tietoa -peltopäivän 3.10.2018.

Ympäristön tilaan ja sadontuotantoon vaikuttaa pellon kasvukunto ja sopiva lannoitteiden käyttö. Liiallisessa lannoituksessa sato ei käytä kaikkia ravinteita ja ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin. Lannoitus on myös kustannus viljelijälle. Pyrimme Typpitaselaskuri-hankkeessa löytämään lohkokohtaiset optimilannoitustasot, millä sato kasvaa, mutta ravinteita ei jää liikaa käyttämättä, kertoo tutkimusprofessori Eila Turtola Lukesta.

Sadon tarvitsemaa ravinteiden määrää on vaikea ennustaa keväällä. Tänä vuonna kuiva kasvukausi vaikutti viljojen kasvuun heikentävästi ja ravinteita jäi käyttämättä. Yli jääneiden ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää kerääjäkasvien avulla, kertoo tutkija Hannu Känkänen Lukesta. Jos satokasvi kasvaa ennustettua huonommin, kerääjäkasvi sitoo satokasvilta jääneet ravinteet omaan kasvustoonsa. Mennyt kasvukausi oli myös kerääjäkasveille koettelemus, mutta nyt kasvustot ovat reheviä, kun vettä, lämpöä ja ravinteita on ollut käytettävissä, Känkänen jatkaa. Tutkimuksessa käytettiin kerääjäkasviseosta, jossa oli heiniä ja apilaa. Tällä varauduttiin kasvukauden ääriolosuhteisiin. Useammasta kasvilajista aina jokin pärjää.

Sundbergin peltojen kasvustokehitystä seurattiin kasvukauden aikana dronejen avulla. Seurasimme kasvuston tasaisuutta ja typpipitoisuutta useaan otteeseen ilmasta käsin kuvaamalla, kertoo hankevastaava Janne Heikkinen VILKKU Plus -hankkeesta. Tulemme vertaamaan Luken tutkimustuloksia ja ilmakuvausmateriaalia ja arvioimme, voiko ilmakuvausta käyttää tutkimuksen apuvälineenä tulevaisuudessa.

Hankkeet toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi hankkeiden yhteiseen Tutkittua tietoa –pellonpiennartilaisuuteen katsomaan, miten tutkimusta tehdään. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 3.10.2018 klo 10-13 Mäntsälässä Ilari Sundbergin tilalla os. Paunintie 100. Lisätietoa asiasta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.

Typpitaselaskuri-hankkeessa kehitetään laskuri, jonka avulla viljelijä voi tehdä diagnoosin omilla pelloilla toteutuneista typpitaseista vertaamalla niitä vastaavissa oloissa toteutuneisiin taseisiin. Tarvittaessa laskuri neuvoo optimoimaan typpilannoitusta tai tekemään perusparannuksia, joistahyötyvät sekä viljelijä että ympäristö.

Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaHa) -hankkeessa viljelijät, tutkimus ja neuvonta tavoittelevat ravinteiden kiertoa pelloissa, vesien puhtautta ja peltojen hyvää kasvukuntoa kehittämällä kerääjäkasvien käyttöä yhä toimivammaksi menetelmäksi. Verkosta UusiRaHa löytyy osoitteesta www.uusirahahanke.fi.

VILKKU Plus -hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä. Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU Plus -hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke ja www.vilkkuhanke.fi.