Muokkaamatonkin maa kelpaa kerääjäkasville

Viljelijät ja tutkijat ovat yhdessä selvittäneet kerääjäkasvien menestymistä suorakylvöpelloilla. Mäntsälän Sääksjärvellä tehtiin uraauurtavaa tutkimusta kesällä 2017 kylvämällä aluskasvia suorakylvettyyn peltoon. Arto Uusi-Simolan viljelemä tila oli yksi kolmesta kokeiluun osallistuneesta maatilasta.

”Kerääjäkasvien käyttöä suorakylvössä ei ole tutkittu lainkaan ennen UusiRaHa-hanketta. Kuitenkin tiedämme, että viljelijät ovat aluskasveja käyttäneet”, hankejohtaja ja Luonnonvarakeskus Luken tutkija Hannu Känkänen taustoittaa.

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä oli kolme: kuinka kerääjäkasvit sopivat suorakylvömenetelmään, minkä verran siemeniä rehevän kerääjäkasvikasvuston aikaansaamiseen vaaditaan ja miten kerääjäkasvi vaikuttaa pääkasvin satoon.

Koeruudut puitiin omalla koetoimintaan suunnitellulla puimurilla.

Kerääjäkasvina Simolassa oli italianraiheinä ja pääkasvina kaura. Neljälle koeruudulle kylvettiin eri määrät raiheinän siemeniä. Viides ruutu jätettiin kokonaan ilman aluskasvia.Koeruudut toistettiin neljään kertaan eli ruutuja oli kaikkiaan 20. Kauran siemeniä kylvettiin kaikille ruuduille sama normaali määrä.

Känkänen on tyytyväinen saatuihin tutkimustuloksiin niin kerääjä- kuin pääkasvinkin osalta. ”Kerääjäkasvin perustaminen aluskasvina onnistui muokkaamattomassa suorakylvömaassa ihan hyvin, vaikka sen kasvuaika jäikin syksyllä varsin lyhyeksi tavallista myöhäisemmän viljanpuinnin vuoksi.”

Kaurasadosta tuli erinomainen, eikä isoimmallakaan raiheinän siemenmäärällä todettu olleen haittavaikutusta viljan kasvuun. Kauran kukoistaessa on aluskasvin menestyminen puolestaan säännönmukaisesti heikompaa kilpailuvaikutuksen vuoksi. ”Kerääjäkasvien sato ei ollut Simolassa yhtä iso kuin muilla tiloilla, mutta aivan riittävä kuitenkin.”

Kokeilun perusteella kerääjäkasvia uskaltaa kylvää runsaalla kädellä, varsinkin jos viljan perustaminen onnistuu hyvin. ”Suhteellisen reipasta siemenmäärää voi suositella, jotta aluskasvin syyskasvustosta saisi mahdollisimman rehevän. Silloin maan kasvukunto pysyy yllä ja jopa paraneekin kerääjäkasvien avulla.”

Molemminpuolista viisastumista

Kerääjäkasvien kylvötulokset ovat parantuneet itse kehitetyn kylvöharan ansiosta. (Kuva: Eemeli Uusi-Simola)

Arto Uusi-Simolan kehittämä kerääjäkasvien kylvökone on herättänyt tutkijoidenkin kiinnostuksen. Hannu Känkänen arvelee, että parannellulla laitteella kylvö voidaan tehdä tarkemmin kuin perinteisellä keskipakolevittimellä.

Sen lisäksi uuden koneen harat multaavat siementä, kun vanha levitin jätti siemenen kasvuston pintaan. ”Kokeissa on selkeästi osoitettu, että multaamisen ansiosta siemen taimettuu paremmin. Silloin on suuremmat mahdollisuudet saada myöhäisempikin kylvö onnistumaan.”

Viljelijöiden kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä Känkänen pitää tärkeänä ja kaikkia osallistujia hyödyttävänä. Tieto liikkuu kahteen suuntaan. ”Me tutkijat saamme uusia tutkimusideoita, ja viljelijöiden keskuudessa tieto konkretisoituu ja leviää paremmin. Tutkijana erehtyy joskus luulemaan, että tieto on levinnyt laajemmalle kuin todellisuudessa onkaan.”