Nurmijärvellä tutustutaan maaperäeliöiden tärkeyteen ruoan tuotannossa – Maaperäeliöillä satoa -tilaisuus Rajamäellä 20.11.

Maaperäeliöiden yhteisö on tavattoman runsas ja monimuotoinen. Silmiinpistävä se ei kuitenkaan ole, sillä valtaosa maaperäeliöistä muodostuu mikroskooppisen pienistä eliöistä. Myös suuremmat eliöt ovat näkymättömissä, sillä ne piilottelevat elämänsä maan alla. Maaperäeliöillä on tärkeä tehtävä: ne hajottavat eloperäistä ainesta, jolloin ravinteet vapautuvat kiertoon. Niitä tarvitaan, jotta meillä on tuottava pelto ja ruokaa lautasella. Monimuotoisen maaperäeliöstön merkitystä on alettu pikkuhiljaa ymmärtämään. Tätä tärkeää tietoa maaperäeliöistä on luvassa tilaisuudessa 20.11.2018 Nurmijärvellä.

Maaperässä elää hajottajaeliöyhteisö, joka saa pääosan energiastaan kuolleesta eloperäisestä aineesta. Ravinnekierron ylläpitämisen lisäksi eliöt parantavat maan rakennetta ja ylläpitävät maan terveyttä tuottamalla tauteja ehkäiseviä aineita ja hajottamalla haitta-aineita, listaa monimuotoisen maaperäeliöstön etuja hankevastaava Janne Heikkinen VILKKU Plus -hankkeesta. Hän kertoo, että maaperässä elää ja vaikuttaa hämmentävän paljon ja monenlaisia eliöitä. Niiden toiminta on erittäin tärkeää maan kasvukunnolle.

Viljelymaan eliöiden monimuotoisuus tunnetaan monin osin puutteellisesti. Se kuitenkin tiedetään hyvin, että maan alainen monimuotoisuus on suurempi kuin maan yläpuolinen, kertoo tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta. – Maan kasvukunnon kannalta lierot ovat varsinaisia peltojen ahertajia. Käytäviä kaivaessaan ne muokkaavat, ojittavat, lannoittavat ja murustavat maan rakennetta. Samalla maan päällinen kasvimassa päätyy syvemmällä maassa elävien eliöiden ravinnoksi.

Myös mikrobeille on suuri merkitys, Heikkinen kertoo. – Tiivistäen voisi sanoa, että mitä aktiivisempi mikrobisto, sitä tuottavampi maa. Mikrobien elinmahdollisuuksista on siis syytä huolehtia, silloin ne vastavuoroisesti pitävät huolen pellon kasvukunnosta.

Heikkinen toivottaa viljelijät ja muut kiinnostuneet kuulemaan, mikä rooli maanalaisella Nurmijärven Haaviston mökillä os. Vihtilammintie 215. Tilaisuudessa puhujina alan huiput erikoistutkija Visa Nuutinen ja tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja lehtori Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta. Lisätietoa asiasta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.

VILKKU Plus -hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimenpiteistä. Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen taloudellista tulosta. VILKKU Plus -hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke ja www.vilkkuhanke.fi.