Toisen jäte on toisen raaka-aine kierrätyslannoitteissa

Ruoantuotanto tarvitsee ravinteita. Ilman ravinteita eivät viljat vihannoi, satoa ei synny ja nälkä kolkuttaa ovella. Maailman neitseelliset fosforivarannot hupenevat ja typpilannoitteen valmistus vaatii paljon energiaa. Ravinteet eivät kuitenkaan katoa, vaan niitä on mahdollista hyödyntää yhä uudestaan kierrätyslannoitteiden muodossa. Kierrätyslannoitteiden turvallisesta käytöstä ja soveltuvuudesta ruoantuotantoon tarvitaan tutkimustietoa. Tätä tietoa tarjoavat HYKERRYS ja VILKKU Plus -hankkeet yhteisessä, kaikille avoimessa pellonpiennartilaisuudessa.

Kierrätyslannoitteiden raaka-aineina käytetään erilaisia biomassoja, joita saadaan esimerkiksi kotieläinten lannasta, elintarviketuotannosta ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Toisen jäte on toisen raaka-aine, kiteyttää VILKKU Plus -hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen.

Lainsäädäntö vaatii kierrättämään entistä tarkemmin. Hallitusohjelman kiertotalouden kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä on vauhdittaa ravinteiden kierrätyksen osaamista, teknologiaa ja palveluja edistäen samalla vesistöjen suojelua. Ruokaa on voitava tulevaisuudessakin tuottaa kannattavasti, riittävästi ja terveellisesti.

Ravinteiden kierrätyksen lisäksi monen kierrätyslannoitteen mukana peltoon tulee hiiltä, joka on ravintoa maassa eläville eliöille ja mikrobeille, jotka puolestaan pitävät huolta maan kasvukunnosta, muistuttaa Heikkinen. Peltomaahan pystytään sitomaan suuret määrät hiiltä, mikä on myös yksi varteenotettava mahdollisuus ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja mietittäessä.

Monet yritykset ovat lähteneet kehittämään kierrätyslannoitteita. Kierrätyslannoitteisiin liittyviä hankkeita on käynnissä ja uusia tuotteita on tulossa markkinoille. Tuotteiden toimivuutta testataan pelto-olosuhteissa. Yksi kierrätyslannoitteiden sadontuotantoa tutkiva hanke on Helsingin yliopiston vetämä viisivuotinen HYKERRYS-hanke (Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hanke), jossa tutkitaan neljän yrityksen kierrätyslannoitteita. Monivuotinen tutkimus on tärkeää, jotta saadaan varmempaa tietoa kierrä-tyslannoitteiden sadontuottokyvystä ja niiden vaikutuksista maaperään, kertoo HYKERRYS-hanketta koordinoiva Mari Unnbom. Hankkeessa ovat vertailussa Ecolanin Agra-peltolannoitteet, HSY:n Metsäpirtin kompostituotteet, Soilfoodin kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet sekä Tuhala Bion PlantPower-matokompostituotteet. Nyt eletään toista kasvukautta, ja eroja kierrätyslannoitteiden välillä on havaittavissa viime vuoden tapaan, kuvailee Unnbom.

Hankkeet toivottavat kaikki kierrätyslannoitteista kiinnostuneet tervetulleiksi hank-keiden yhteiseen Kierrätysravinteilla satoa II -pellonpiennartilaisuuteen katsomaan, miten kierrätyslannoitteet ovat tänä vuonna kasvattaneet satoa. Tilaisuudessa tutustutaan HYKERRYS -hankkeen koeruutuihin. Tilaisuus järjestetään perjantaina 27.7.2018 klo 10-14 Helsingissä Haltialan kartanolla, os. Laamannintie. Opastus Vanhalta Tuusulantieltä. Lisätietoa asiasta antaa hankevastaava Janne Heikkinen, puh. 040 3144 735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.

VILKKU Plus -hanke välittää tietoa viljelijöille maan kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavista toimen-piteistä. Samalla kun vähennetään peltoviljelyn vesistökuormitusta, parannetaan myös tilojen ta-loudellista tulosta. VILKKU Plus -hanke on maatalouden ja vesiensuojelutoimijoiden yhteistyöhanke, josta vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Verkosta VILKKU löytyy osoitteesta www.facebook.com/vilkkuhanke ja www.vilkkuhanke.fi.