Vedenlaadun seuranta Lepsämänjoella

Lepsämänjoen valuma-alueen yläosassa Nurmijärvellä sijaitsee Suomen pitkäaikaisin maatalousvaltaisen valuma-alueen kuormitusta mittaava automaattinen vedenlaatuasema. Aseman sensorit mittaavat tunnin välein virtaamaa, veden sameutta, lämpötilaa, johtokykyä, nitraattitypen pitoisuutta sekä kemiallista hapenkulutusta. Sameuden avulla voidaan laskea veden kiintoainepitoisuus ja edelleen fosforipitoisuus. Tämä johtuu siitä, että savisella alueella suurin osa fosforista on sitoutuneena hienoihin savihiukkasiin, joita joki kuljettaa mukanaan.

Lepsämänjoen yläosan valuma-alueen viljelijät ovat olleet pitkään mukana vesiensuojelutalkoissa. Alueen pelloista jo lähes kolme neljäsosaa on talviaikaisen kasvipeitteisyyden piirissä. Erityisesti suorakylvö on alueella lisääntynyt voimakkaasti. Kasvipeitteisyyden lisääntyminen näkyy myös veden laadussa. Kun kuormitus on suurimmillaan kevättulvien ja syyssateiden aikaan, on valtaosa Lepsämänjoen yläosan valuma-alueen pelloista suojattu eroosiolta. Näin veden sameus vähenee, ja kiintoaine- ja fosforipitoisuus laskevat.

Lepsämäjoen savisella valuma-alueella eroosiontorjunta on avainasemassa myös fosforihuuhtoumien vähentämisessä. Kun erittäin pienikokoinen fosforia sisältävä savihiukkanen karkaa pellolta virtaavan veden mukaan, on sitä erityisen vaikea enää pysäyttää, vaikka veden virtausnopeutta saataisiin reilustikin vähennettyä. Tästä samasta syystä savihiukkasia on vaikea saada laskeutumaan kosteikkojen tai laskeutusaltaiden avulla. Maa-aines ja ravinteet kannattaa siis pitää tiukasti pellossa kasvualustana ja viljelykasvien käytössä.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutukset näkyvät joessa pienempinä fosforipitoisuuksina erityisesti kasvukauden ulkopuolella marras-huhtikuussa.

LOHKO-hankkeen sivuilta löydät linkin Lepsämäjoen veden laadun seurannan tuloksiin. LOHKO-hankkeella on käynnissä vedenlaadun seurantaa sekä Uudellamaalla että Lounais-Suomessa.

Kuvat: Pasi Valkama