Sarsalanojan vedenlaadun seuranta

VILKKU-hanke seuraa veden laatua Sarsalanojassa Klenkon kosteikolla Tuusulassa. Klenkon kosteikko rakennettiin vuonna 1999 pidättämään yläpuoliselta valuma-alueelta kohti Tuusulanjärveä huuhtoutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa sekä riistakosteikoksi. Kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 14,1 km2 ja sen maankäytöstä 42 % on viljelyskäytössä ja toiset 42 % kasvaa metsää.

Klenkon kosteikosta poistuvan veden laadun ja määrän automaattimittaukset aloitettiin syksyllä 2016. Veden sameutta, nitraattityppipitoisuutta, lämpötilaa, liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuutta ja virtaamaa mitataan 30 minuutin välein. Tiheällä mittausvälillä saadaan veden laadun ja määrän todellinen vaihtelu esiin.

Sameutta mittaamalla voidaan arvioida myös veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuutta, sillä fosfori sitoutuu kiintoaineeseen. Mitä sameampaa on kosteikosta poistuva vesi, sitä enemmän se sisältää kiintoainetta ja fosforia.

Klenkon virtaamat ja veden laatu vaihtelevat hyvin voimakkaasti lumensulamistapahtumien ja syyssateiden seurauksena. Esimerkiksi vuoden 2017 voimakkaimmat tulvat koettiin alueella syksyllä. Vuoden alusta joulukuun puoliväliin mennessä Helsinki-Vantaan sääasemalla oli satanut jo 770 mm, josta syys-joulukuun osuus oli 420 mm. Normaali vuosittainen sademäärä alueella on noin 650 mm.

Syystulvatilanne vuonna 2017 Klenkon kosteikolla. Tässä vaiheessa kosteikkoaltaasta virtasi ulos 4 000 litraa vettä sekunnissa.

Mittausten tavoitteena on seurata valuma-alueella tehtyjen viljelykäytäntöjen muutosten vaikutusta veden laatuun pitkällä ajanjaksolla. Voidaan esimerkiksi seurata, näkyykö alueen peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen veden sameuden vähenemisenä. Tavoitteena on myös tarkentaa kuvaa alueen kiintoaine- ja ravinnekuormasta. Kun kuormituksen todellinen määrä ja ajoittuminen ovat selvillä, on vähentämistavoitteiden ja -keinojen asettaminen helpompaa.

Vuoden 2017 korkeimmat tulvat Klenkossa koettiin syksyn voimakkaiden sateiden seurauksena. Kevättulva jäi pienestä lumimäärästä johtuen matalaksi.

 

Kuvat: Pasi Valkama