Orgaanisten lannoitteiden hyödyntäminen

Mikrobien ruokkiminen kaiken A ja O

Orgaanisilla lannoitteilla saadaan lisättyä sekä maan ravinnepitoisuutta että orgaanisen aineksen pitoisuutta. Orgaanisen lannoitteen raaka-aineista riippuu kuinka nopeasti siinä olevat ravinteet ovat satokasvien käytettävissä. Myös maan lämpötilalla, kosteusoloilla ja happamuudella on vaikutusta orgaanisten lannoitteiden ravinteiden vapautumiseen.

Kasviaineksen soluseinien hajotuksessa on mukana iso joukko sieni- ja bakteerilajeja, jotka hajottavat selluloosaa ja hemiselluloosaa. Puun ligniinin mikrobiologisesta hajotuksesta vastaavat lahosienet. Bakteerit ovat nopeita ja tehokkaita ravinteiden vapauttajia ja viihtyvät parhaiten hyväkuntoisessa, kalkitussa maassa. Sienet vapauttavat ravinteita hitaammin, koska käyttävät suuren osan hajottamastaan aineksesta oman rihmastonsa kasvattamiseen. Maan happamoituessa sienten osuus hajotustoiminnasta kasvaa.

Hyväkuntoisen maan muheus säilyy vain, jos hajottajamikrobit pysyvät työllistettyinä. Mikrobiologisessa hajotuksessa oheistuotteina syntyy lima-aineita, jotka stabiloivat maan mururakennetta.

Maan humus

Kaikki maan orgaaninen aines ei ole humusta. Humus on mikrobiologisen hajotuksen lopputuotteista maassa uudelleen muodostunutta, erittäin vaikeasti hajoavaa ainesta. Itse humuksesta ei vapaudu enää ravinteita, vaan se sitoo vapaana olevia ravinteita ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön toimien ravinnevarastona. Eloperäisestä aineksesta valtaosa hajoaa takaisin hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteiksi. Humukseksi muuttuu hyvin pieni osa eloperäistä ainesta.

Kuva: Tero Liukas, Maaseutuverkosto.fi