Viljelykierron monipuolistaminen

Investointi tulevaisuuteen

Viljelyn monipuolistaminen lisää satovarmuutta ja edistää sopeutumista tuotantoympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tuotannon monipuolistaminen jakaa myös taloudellista riskiä sadon onnistumiselle ongelmallisen kasvukauden sattuessa, jolloin myyntikelpoisen sadon tuottaminen onnistunee varmimmin jonkin satokasvin osalta. Eri viljelykasvien viljely tasoittaa myös markkinariskejä. Viljelykierron monipuolistamista suunniteltaessa pitää ottaa huomioon tilan resurssit, joita uusi viljelykasvi mahdollisesti vaatii konekannan, sadon käsittelyn ja varastoinnin suhteen. Perehtyminen uuden kasvin viljelyyn ja sen sovittaminen nykyisten viljelykasvien kiertoon mukaan vaatii viljelijältä ammattitaitoa ja peltojensa kasvuolosuhteiden tuntemusta. Monipuolinen viljely on pellon kasvukunnon ylläpitämistä ja parantamista, joka on vahvasti panostamista tulevaisuuden viljelyyn.

Peltomaan kasvukunto paranee

Maan rakennetta voidaan parantaa tarkoituksenmukaisella viljelykierrolla. Juuristoltaan erilaiset viljelykasvit käyttävät tehokkaasti maan erikerroksissa olevia ravinteita hyväkseen ja lisäävät juurimassallaan maahan eloperäistä ainesta maaperäeliöiden ravinnoksi. Sadonkorjuun jälkeen pellon pinnalle jäävä kasvimassan määrä ja sen hiili/typpi-suhde vaihtelee viljelykasvista riippuen tuoden maaperäeliöille monipuolista ravintoa. Tehokas viljelykierto hidastaa peltomaan hiilipitoisuuden laskua. Elinvoimaisessa maassa myös ravinteet kiertävät tehokkaasti maaperäeliöiden kautta satokasvien käyttöön.

Hyödyt kasvintuhoojien hallinnassa

Viljelykierto on oleellinen osa kasvitautien torjunnassa. Rikkakasvien torjuntamahdollisuudet ovat monipuolisimpia hyvin suunnitellussa viljelykierrossa. Parhaiten viljelykierrolla voidaan ehkäistä kasvitauteja, jotka talvehtivat maassa tai kasvinjätteissä. Yhteen isäntäkasviin erikoistuneiden taudinaiheuttajien määrä ei pääse kasvamaan monipuolisessa viljelykierrossa. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden tarve vähenee monipuolisessa viljelykierrossa ja se mahdollistaa eri tehoaineiden käytön sekä ehkäisee kasvintuhoojan kasvinsuojeluaineresistenssin syntyä. Viljelykierron merkitys korostuu kasvintuhoojien hallitsemisessa muokkaamattomassa viljelyssä.

Ravinteikas pintamaa pysyy pellolla

Ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen kannalta olennaista on, että pellon pinta on mahdollisimman suuren ajan vuodesta kasvipeitteinen. Suurin osa valunnasta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella syksyn ja kevään aikana. Syyskylvöiset ja monivuotiset viljelykasvit suojaavat ravinteikasta pintamaata eroosiolta ja käyttävät kevätkosteuden tehokkaasti hyväkseen. Syyskylvöiset ja monivuotiset kasvit helpottavat myös kevään kiireistä kylvöaikaa ja aikaistavat puintiajan aloitusta.

Luonnon monipuolisuuden vaaliminen

Viljelykierto tarjoaa monelle eliölajille suotuisia elinympäristöjä, kuten tuhohyönteisten luontaisille vihollisille ja pölyttäjille. Hyvän viljelykierron lisäksi kannattaa huomioida pellonkäytön vaihtoehtoiset mahdollisuudet; luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuspellot sopivat heikkotuottoisille pelloille parantamaan maan rakennetta ja lisäämään peltoluonnon monimuotoisuutta.

Kuva: Janne Heikkinen