Yhteistyöllä jatkuvuutta pientilalle

Biodynaamisella Heinolan tilalla verkostoituminen on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia ja näköaloja tulevaisuuteen. Viljelyalaa on vuokrattu puutarhureille, joiden tuotteet menevät suoraan kuluttajille tai ravintolapöytiin.

Vesivessojen yleistymisen myötä lehmät lakkasivat purosta, Terhikki Sahari kertoo. Nykyään ne taas juovat niistä ajoittain, mikä kertoo vesistöjen kunnon kohentumisesta.

Biodynaamisen maatalouden ideologia juontaa juurensa saksalaisen Rudolf Steinerin vuonna 1924 esittelemistä periaatteista, joiden keskiössä on toiminta luonnon ja koko universumin ehdoilla. ”Sanotaan, että biodynaaminen viljely on vanhinta luomuviljelyä”, Heinolan tilan emäntä Terhikki Sahari taustoittaa.

Hänen mukaansa kokonaisvaltainen näkemys elämästä erottaa biodynaamisen viljelyn perinteisestä luomuviljelystä. ”Biodynaaminen viljely on ennen kaikkea maanhoitoa. Maa antaa sadon meille. Vastakohtainen ajattelutapa on, että ihminen ottaa maan käyttöönsä ja yrittää saada siitä irti mahdollisimman paljon.”

Keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ei sallita, kuten ei myöskään geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. Niiden sijasta uskotaan kompostointiin ja kitkentään sekä preparaatteihin, kasveista ja vedestä valmistettuihin ruiskutteisiin. ”Työlästä tämä tietysti on, mutta muihin konsteihin emme yksinkertaisesti halua ryhtyä.”

Ravinteet kiertoon, ei karkuun

Sahari arvioi, että aloittavalla luomuviljelijällä satomäärät putoavat siirtymävaiheessa, mutta sen jälkeen tilanne tasoittuu.”Kun saa maanhoidon kuntoon, eivät erot ole mielestäni hirveän suuret.” Keinolannoitteiden avulla päästään muhkeampiin hehtaarisatoihin, mutta joutuu niistä sitten maksamaankin. Jotkut viljelijät ovat perustelleet luomuun siirtymistä paremmalla kokonaiskannattavuudella.

Heinolan tilalla on puolenkymmentä emolehmää, joiden lannasta saadaan kasvuvoimaa viljelyksille. ”Talvikaudella kertyvä karjanlanta kuivitetaan, kasataan lantalaan ja aumataan myöhemmin kompostiksi jälkikypsytykseen”, puutarhuri Osmo Virta selvittää luomulannan valmistusprosessia.

Tilan sisäistä ravinnekiertoa yritetään toteuttaa mahdollisimman täydellisesti. Vesivessaakaan ei tilalla ole. Ojia ja puroja reunustavat pysyvät laitumet, jotka jätetään muokkaamatta. Suojavyöhykkeillä estetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.

Maatalouden vesistö- ja ympäristövaikutusten kannalta ratkaisevaa on Saharin mukaan viljelijän työn laatu, olipa kyse sitten tavanomaisesta tai luomutuotannosta. ”Ei se ole niinkään kiinni menetelmästä kuin huolellisuudesta. Biodynaamisestakin viljelystä aiheutuu haittoja, jos viljelijä jättää lantakompostit hoitamatta.”

Tiimityötä yksinäisen puurtamisen tilalle

Heinolan tilalla ei käytetä teollisia lannoitteita, ja kasvinsuojelukin on käsityötä. Emäntä Terhikki Sahari ja puutarhuri Osmo Virta tarkastelevat syksyn satoa.

Kolmannes tilan pelloista ja puolet kasvihuoneesta on ollut viime vuosina vuokrattuna puutarhureille. Osmo Virran ja Heinolan tilan kumppanuuskuvio kehkeytyi Biodynaamisen yhdistyksen kautta. ”Yhdistyksestä kerrottiin, että täällä olisi mahdollisuus kokeilla vihannesten viljelyä. Sitä olisi ollut ihan mahdotonta aloittaa tyhjästä, ilman ympärillä olevaa tukiverkostoa”, Virta sanoo. Avomaalla ja kasvihuoneessa tuottamansa vihannekset hän myy suoraan kuluttajille.

Tilan tuorein vuokrapuutarhuri on Hollannista kotoisin oleva Hans van der Ende, joka viljelee kasvihuoneessa mm. yrttejä, syötäviä kukkia ja valkosipulia. Ne päätyvät Savoyhin, legendaariseen ravintolaan Helsingin Eteläesplanadilla. Van der Enden kautta Virtakin on löytänyt uusia asiakkaita tuotteilleen. ”Koimme ylivoimaiseksi hoitaa koko kasvihuonetta omin voimin, meitä on sen verran vähän. Sitten Hans tuli mukaan kuvioihin, ja asiat järjestyivät”, Terhikki Sahari kertoo.

Yhteistyö on avannut uusia mahdollisuuksia ja tuntunut toimivalta puolin ja toisin. ”Tänä päivänä ihmiset joutuvat tekemään kauhean paljon yksinään. Täällä on tiimi, joka suunnittelee tilan jokapäiväisiä töitä”, Virta vertailee. Sahari toteaa yksinäisen puurtamisen vaihtuneen sosiaaliseen verkostoon, jossa puhalletaan yhteen hiileen.

Uudella tiellä on tarkoitus jatkaa.”Olen huomannut jaksavani paljon paremmin, kun on yhteisöllistä toimintaa ja eteenpäin katsovia suunnitelmia. Vaikka asiat joskus menevät pieleen, positiivisuus on päällimmäisenä.”

Vuodesta 2011 alkaen tilan on omistanut Biodynaamisen viljelyn säätiö. Toimintaa hallinnoi osuuskunta. Säätiöomistukseen siirtyminen on antanut emännälle ja isännälle uutta toivoa jatkuvuudesta. ”Minun ja mieheni Taiston murheena on ollut, mitä tapahtuu meidän jälkeemme, kun jatkajasta ei ole mitään tietoa. Nyt minusta tuntuu, että on olemassa ainakin mahdollisuus tilan säilymisestä.”

Heinolan tila

Viljelijä: Terhikki Sahari ja Taisto Vesa
Sijainti: Nummisten kylä Etelä-Mäntsälässä
Koko: 45 hehtaaria
Tuotanto: Luomutuotannossa
Viljelykasvit: Nurmi, kaura, avomaan vihannekset, kasvihuoneessa mm. tomaattia, kurkkua ja yrttejä
Ympäristötoimet: Biodynaaminen Demeter-viljely, suojavyöhykkeet, perinnebiotoopin hoito
Talviaikainen kasvipeitteisyys: 60 % (heinällä)
Jatkaja: Säätiöjärjestely antaa toivoa tilan säilymisestä

TEKSTI JA VALOKUVAT: PEKKA KARPPINEN, VIESTINTÄTOIMISTO KLANGA